Kuinka datakeskuksen verkkokaapit voivat parantaa palvelimen jäähdytystehokkuutta?

Nykyaikaisissa datakeskusympäristöissä palvelimien lämmön hajoaminen on avaintekijä järjestelmän stabiilisuuden ja energiatehokkuuden määrittämisessä. Laskentavoiman parantamisen myötä palvelimien virrankulutus kasvaa edelleen, ja myös tuotettu lämpö nousee. Jos lämmön hajoaminen ei ole hyvä ja laitteiden lämpötila on liian korkea, se ei vain vähennä palvelimen suorituskykyä, vaan myös lyhentää laitteistoa ja jopa aiheuttaa järjestelmän kaatumisen. Tietokeskuksen verkkokaappien lämmönpoistotehokkuuden optimointi on tullut tärkeä asia IT -käyttö- ja ylläpitohenkilöstölle.

Palvelimien lämmön hajoamisen tehokkuuden parantamisen kannalta ilmavirran hallinta verkkokaapit on tärkeä rooli. Kohtuullinen ilmavirran organisaatio voi varmistaa, että kylmä ilma pääsee palvelimeen sujuvasti ja poistaa tehokkaasti syntyneen lämmön välttäen kuuman ilman kertymisen ja vaikuttavan lämmön hajoamisvaikutukseen. Tietokeskusten asettelussa kuumien ja kylmien kanavien eristyssuunnittelu on yleinen strategia. Järjestämällä kaapit kuumien ja kylmien kanavien mukaisesti, se voi varmistaa, että kylmä ilma virtaa palvelimen ilman sisääntuloon, kun taas kuuma ilma purettuu kaapin takaosasta ja tulee suoraan ilmastointipalvelujärjestelmään sekoittamatta kylmäilmavirtausta. Tämä malli voi parantaa huomattavasti jäähdytystehokkuutta, vähentää energiankulutusta ja parantaa palvelimen vakautta.

Itse verkkokaapin suunnittelu vaikuttaa myös suoraan lämmön hajoamisvaikutukseen. Koska avoimilla kaapilla ei ole suljettuja sivuseiniä, ilma voi kiertää vapaasti, mikä soveltuu ympäristöihin, joissa on korkea lämmön hajoamisvaatimukset. Mutta useimmissa tietokeskuksissa suljetut kaapit ovat yleisempiä. Suljetut kaapit on yleensä varustettu tuuletusaukkoilla varmistaaksesi, että kylmä ilma voi päästä tasaisesti ja poistaa lämpöä tuuletinjärjestelmän kautta palvelimen sisällä. Jotkut korkean suorituskyvyn kaapit käyttävät myös suljettuja ovilevyjä ja asentavat tuulettimen moduulit ylä- tai alaosaan parantaaksesi edelleen ilmankiertoa. Kuumien pisteiden muodostumisen estämiseksi kaapin sisällä voidaan käyttää myös sokeita paneeleja käyttämättömien U -asentojen täyttämiseen, mikä vähentää tarpeetonta ilmavirtausta ja antaa kylmäilman virtausta tehokkaammin palvelimen osiin, jotka on jäähdytettävä.

Itse kaapin optimoinnin lisäksi lämmön hajoamistehokkuutta voidaan parantaa edelleen ulkoisilla apumittauksilla. Esimerkiksi korkean tiheyden palvelinympäristössä kaapin sisällä oleva tuuletinjärjestelmä voi parantaa lämmön hajoamiskapasiteettia ja varmistaa, että palvelin on aina sopivassa käyttölämpötilassa. Viime vuosina nestemäinen jäähdytystekniikka on vähitellen herättänyt huomiota. Se voi suoraan ottaa yhteyttä palvelinkomponentteihin nestemäisen jäähdytysnesteen kautta, mikä on tehokkaampaa kuin perinteinen ilmajäähdytys. Jotkut tietokeskukset käyttävät myös upotusjäähdytystekniikkaa, toisin sanoen palvelimen täysin upottamista erityiseen jäähdytysnesteeseen paremman lämmön hajoamisen saavuttamiseksi.

Nykyaikaisissa tietokeskuksissa älykäs lämmön hajoamisen hallinta on myös tärkeä tapa parantaa kaappien lämmön hajoamisen tehokkuutta. Älykkäät verkkokaapit on yleensä varustettu lämpötila- ja kosteusantureilla, ja ne on kytketty datakeskuksen hallintajärjestelmään (DCIM), jotka voivat seurata kaapin lämpötilan muutoksia reaaliajassa ja säätää dynaamisesti tuulettimen nopeutta tai jäähdytysstrategiaa kuormitusolosuhteiden mukaan. Tämä älykäs hallinta voi paitsi parantaa lämmön hajoamisen tehokkuutta, vaan myös vähentää energiankulutusta, mikä tekee tietokeskuksen toiminnasta tehokkaamman ja kestävämmän.